Tampere-energiaa

Tampere on vanha opiskelukaupunkini. Koulutuspäivän jälkeen kaupungin katuja kävellessä mieleen nousi monia nostalgisia muistoja menneiltä vuosilta.

Legendaarinen Hämeenkadun Appro sai alkunsa kultaisina vuosina 37 vuotta sitten, tarkalleen ottaen vuonna 1982. Opiskelijat ovat kerääntyneet Tampereelle vuosi toisen jälkeen saman teeman äärelle. Nyt kaupunki oli 10.10 taas kerran täynnä opiskelijoita, jotka kulkivat kapakasta toiseen suoriutuen opinnäytteestään kuka paremmin, kuka vähän huonommin arvosanoin. Osallistujien määrä on kasvanut ja paikalle tullaan kauempaakin. Omien sanojensa mukaan Appro on Suomen suurin ja kaunein opiskelijatapahtuma keräten kapakkakierrokselle noin 10 000 osallistujaa.

Lappeenrannan kauppatieteilijät ponnistelivat hyvässä hengessä kohti huippusuoritusta. En epäillyt yhtään heidän onnistumistaan. Minä saatoin hyvillä mielin toivottaa heille hauskaa illan jatkoa. Minun tieni vei Linkosuon pullatiskille. Siellä tuli notkuttua usein opiskeluaikoina. Vaniljaviinerit, kupillinen teetä ja kynttilänloiste kummityttäreni seurassa olivat lämpimämpi vaihtoehto kuin samoilu Tampereen yössä. Mutta aika aikaa kutakin.

Toivottavasti eivät poloiset opiskelijat kovasti palellu viilenevässä yössä.

Arboretumin syksy

Aika voisi pysähtyä tähän kohtaan, kun kaikki on kauniin värikästä luonnossa ja aina silloin tällöin kaunis auringonpaiste kirkastaa värit hehkuviksi.

Totuus on kuitenkin se, että vääjäämättä kuljetaan kohti harmautta, kylmiä sateita ja pimeitä iltoja.

Nyt pitää imeä sisään kaikki luonnon tarjoamat värinautinnot. Säilötään niitä mielen sopukoihin talven varalle.

Hörtsänän arboretumilla oli vielä kukkiakin.

Kyntäjät käänsivät esille mustaa multaa. Minä taistelen synkkyyttä vastaan.

Lasinpuhallusta Riihimäellä

Pääsin seuraamaan lasitaiteilija Marja Hepo-ahon ja puhaltajamestari Kari Alakosken työskentelyä heidän lasistudiollaan Riihimäellä. Työn alla oli mm. tulevan, marraskuussa avattavan, Gumbostrandin näyttelyn teoksia ja tilaustöitä.

Alakosken näyttelyn työt ovat avaruusteeman innoittamia. Hän käyttää töissään ruotsalaista mm. Orreforsissa kehiteltyä tekniikkaa nimeltään Swedish overlay glass. Siinä kaksi erillistä lasiaihiota liitetään yhteen. Tämän jälkeen toinen niistä käännetään toisen päälle kuoreksi. Pääsin seuraamaan tällaista työskentelyä ja ihmettelemään mestarin kädenjälkeä.

Lopputuloksena syntyi upea eläväpintainen lasiteos.

Tilaustyönä syntyi valtava halkaisijaltaan yli puolimetrinen lasilautanen, joka oli varattu Kiasman produktioon. Hepo-ahon ja Alakosken apuna lautasjättiläisen parissa työskenteli Väinö Terho. Oli huikea seurata kolmikon saumatonta yhteistyötä. Käsikirjoitus oli tekijöillä kirkkaana mielessä ja lopputulos sitä mitä haluttiinkin. Jännitys ison työn kanssa oli selvästi aistittavissa.

Marja Hepo-ahon tulevan näyttelyn aiheet pyörivät luontoteeman ympärillä. Hepo-ahon käyttämä Mafka nimi viittaa ukrainalaisten tarustojen puroissa ja lammissa asuviin vedenneitoihin. Aikaisemmassa Veen emäntä näyttelyssä myös luonto oli vahvasti esillä. Gumbostardissa tullaan näkemään mielenkiintoisia luontoteemaisia töitä, joita Hepo-aho lasistudiolla viimeisteli.

Riihimäen lasistudiolla on mahdollista puhaltaa myös itse lasia tai osallistua elämysiltoihin. Hieno vierailukohde!

http://www.mafka-alakoski.fi